KOLLAA KESTÄÄ


KOLLAA KESTÄÄ KOKONAAN:

"Mikä on tuon Kollaan salaisuus / ei taito ei turhuus ei katkeruus / tämä bändi ei kuuntele ketään." Nuo rivit kiteyttävät aika tarkkaan mistä Kollaa Kestäässä oli kyse. Soittotaito ei ollut A ja O, mutta vaikka yhtye punkin viitekehyksessä toimikin oli sillä oma ilmeensä, täysin erilaiset tekstit aikalaisiinsa nähden - ja ennenkaikkea idea! Siukosta voitanee kiistatta pitää bändin aivoina, mutta kolmikko Helminen, Kivi, Nevalainen oli täysin oleellinen osa sitä kemia mistä merkittävät yhtyeet on tehty. Kollaa Kestään ura jäi valitettavan lyhyeksi (mahtuuhan se kokonaisuudessaan yhdelle CD:lle), mutta se oli linjakas, jatkuvasti hieman muuttuva ja tasokas. Käydäänpä tekstin muodossa purkamaan mitä kaikkea tapahtui.

Yhtyeen alku oli kuten niin monella muullakin. Samalla luokalla olleet Juha Helminen (kitara), Jyrki Siukonen (rummut), Kai Kivi (kitara) ja Erkki Huhtamo (basso) perustivat yhtyeen vuosien 76-77 vaiheilla. Itse asiassa ensin oli Kiven, Siukosen ja Kai Niemen Hernia niminen yhtye, joka vaikutti jo vuonna 1975 ja teki peräti kaksi keikkaa. Kun sitten Helminen tuli mukaan ja basistiksi vaihtui Erkki Huhtamo muutti nimikin Kollaa Kestääksi ja tavoitekin asetettiin: ensisijaisena tarkoituksena oli vain mennä Suosikin Rock-Rally bändikilpailuun. Tavoite saavutettiin ja osin ehkä ylitettiinkin sillä 3.3.1977 järjestetyssä kilpailussa yhtye sijoittui neljänneksi. Se oli yhtyeen ensimmäinen keikka ja hyvän sijoituksen lisäksi tuli kuva Suosikkiin. Rock-Rallyn jälkeen basistiksi "palasi" Kai Niemi. Bändi keikkaili ahkerasti: Sammon Yhteislyseossa, peräti viisi kertaa. No kyllä Tampereella esiinnyttiin tällä kokoonpanolla vielä I-klubillakin ennenkuin todettiin ettei Niemikään ei vielä(kään) ollut se oikea nelikielisen taitaja, vaikka soittikin bändissä koko loppuvuoden ja myös ensisinglellä - vaan eipä mennä asioiden edelle.

Kollaan kotikaupunkiin Tampereelle perustettiin legendaarisen punk-vuoden 1977 syksyllä levy-yhtiö, Poko Rekords. Levy-yhtiö päämajassa Epe's Music Shopissa henganneet yhtyeen jäsenet tiesivät hyvissä ajoin uudesta levy-yhtiöstä ja onnistuivat vakuuttamaan yhtiön pomomiehen Epe Heleniuksen näkemyksestään ja yhteistyön alku oli selviö.

Vaikka usein erheellisesti Kollaa Kestäätä pidetään "toisen aallon" - ehkä myöhään ilmestyneen LP:n takia - bändi oli itse asiassa aivan ensimmäisiä ja äänitettiinhän yhtyeen ensi singlen A-puoli samana päivänä (28.11.1977) kuin Eppu Normaalin Poliisi Pamputtaa Taas single. Epe laittoi tuolloin molemmat bändit Lahteen Mikrovoxille ja Eput äänittivät oman ensisinglensä aamupäivällä ja Kollaa Kestää iltapäivällä. Tuo kertomus Sotakoira Mustista oli yksinkertaisuudessaan nerokas ja äärimäisen tiukka pelin avaus. B-puolen Tähtien rauha äänitettiin hiukan myöhemmin 20.1.1978, syy tähän on se, että Siukonen ei ensimmäisenä päivänä pysynyt enää tahdissa väsymyken takia ja näin ollen tarvittiin toinen äänityspäivä - tästä epsidoista lienee tulee lausahdus: "Siukonen aikamme studiorumpaleita". Tähtien rauhan syntyhistoria on hieman hämärän peitossa, mutta Epe oli lainannut paikalle viulu- ja rytmikoneen, liekö alunperin vinoilutarkoituksessa? Joka tapauksessa Epen piti tuottaa B-puolin, mutta ulkomaan matkan takia hän ei päässyt studiolle ja määräsi paikalle Jussi Niemen joka tuolloin työskentelin Epen levykaupassa - elettiinhän silloin punkin kulta-aikaa ja kuka tahansa saattoi olla mitä tahansa; vaikka tuottaja. Niemi puolestaan otti mukaansa Seppo Pietikäisen ja soppa oli valmis. Toisaalta: voidaanhan ajatella että herrojen Niemi (kellot) ja Pietikäinen (lausunta) avustuksella Jyrki Siukonen antoi ensimäisiä merkkejään ennakkoluulottomasta ja taiteellisuushakuisesta ajattelustaan. Siukonenhan kuului jo tuolloin maamme varsin harvalukuiseen älykkö-punk joukkoon.

Ensisinglen (ilmestyi 30.3.1978) jälkeen päätettiin epävakaa basistitilanne ratkaista lopullisesti. Soundiin laitettiin ilmoitus, johon Mikko Nevalainen vastasi. Treffit sovittiin Epe's Music Shoppiin jossa muu yhtye ihmetteli voisiko tulokas olla tuo nuhjuiseen tweed-takkiin pukeutunut tyyppi - ja olihan se. Näin Kollaan kokoonpano vakiintui lopulliseen muotoonsa: Juha Helminen (kitara), Jyrki Siukonen (rummut), Kai Kivi (kitara) ja Mikko Nevalainen (basso).

Ensimmäinen levytys tällä "oikealla" miehistöllä oli Kollaa Kostaa EP. Tällä kertaa ei menty Lahteen vaan Ylöjärvelle Mika Sunqvistin MSL-studiolle, jossa kaikki kuusi biisiä äänitettiin 24.8.1978. EP sisältää myös ensimmäiset viittaukset yhtyeen Englantilaiseen ihanteeseen The Advertsiin, sillä EP:n ainoa coverbiisi on Advertsin upea One Chord Wonders (Yhden soinnun ihmeet), myöhemminhän yhtye teki Adversille ylistyslaulun Adverts Blues ja Adverts juliste päätyi Kollaa LP:n kanteen. Niin ja anekdoottina mainittakoon, että Punk Lurex OK (Siukonen mukana hetken, Helminen vakituisesti) jatkoi Adverts saagaa vuonna 1994 kääntämällä Gary Gilmore's Eyesin ensisinglelleen nimellä Tappajan Silmät.

Sen lisäksi että Siukonen oli bändissä ehti hän huseerata muutenkin musiikkiympyröissä, kirjoitti legendaariseen Hilseeseen ja hän avusti niin Pokon kuin myöhemmin Johannakin bändikiinityksissä (Karanteeni Pokolle ja Vaavi Johannalle) jakelemalla avuliaasti suosituksiaan. Vaavi muuten oli niitä harvoja aivan suoria Kollaan (tai ainakin Siukosen) hengenheimolaisia älykköbändinä. Bändit tiesivät toisensa Hilseen välityksellä ja Siukonen näki Vaavin Rockin SM-kisojen karsinnoissa keväällä 1979. Näissä karsinoissa Markkula näki yhtyeen ja värväsi sen juuri perustetulle Rokitille, jolla Vaavi teki yhden singlen (Mihin jäi punk), jonka tuotti - yllätys yllätys - Jyrki Siukonen. Hauska Kollaa-Vaavi anekdootti on sekin, että loppukesällä 1979 Siukonen ja Vaavin Kari Hipponen päättivät että kummankin tulevalle LP:lle tulee Tytöt hymyilee niminen kappale, mutta jotka kumpikin tekee täysin itse.

Kesällä 1978 Miettinen sai päähänsä perustaa ensimmäisen levy-yhtiönsä. Hilse lehden kupeeseen kyhätty yhtiö julkaisi ensitöikseen kattavan katsauksen sen hetken Suomipunkkiin. Tälle Hilse kokoelma LP:lle Kollaa Kestää äänitti treenikämpällä jo mainitun Adverts Bluesin, joka teknisistä puutteistaan huolimatta (tai juuri niiden takia) on äärimmäisen viehättävä, rehellinen ja koskettava esitys (kirjoittajan ykkössuosikki muuten). Biisin lisäksi Siukonen puuhasteli muutenkin Hilse-LP:n kanssa, teki siihen kannen, välissä tulleen lehden, konsultoi bändivalinnoissa ja tuotti pari levyn kappaleista.

Pokolle Kollaa Kestää teki myöskin osuutensa levy-yhtiön promojoululevylle Kylmää Joulua sekä hiukan myöhemmin singlen Kirjoituksia Kellarissa / Kuumat raiteet. Singleä varten käytiin taas MSL-studiolla (19.3.1979) ja myyntiin levy saatiin niinkin pian kuin kuukauden päästä. A-puoli on suomalaisen uuden aallon hurmaavimpia esityksiä (täysin subjektiivinen näkemys), jonka tekstistä voi halutessaan peilata vaikka Siukosen taiteilijan uran alkuun. Kaikki tosin eivät biisin neroutta ymmärtäneet: Lenita Airisto ei suostunut antamaan kappaleelle Levyraadissa edes yhtä pistettä vaikka Jaakko Jahnukainen selitti että ohjelman säännöt edellyttäisivät edes yhden pisteen antamista. Vaan voihan tuon nähdä myös niin että bändi jota Lenita Airisto vihaa ei voi olla kuin oikealla asialla. Kääntöpuolella Juha Helminen esittäytyy laulajana jo toistamiseen; ensiesiintyminen oli Kollaa Kostaa EP:llä Johnny Rotten Go-Go biisissä.

Kevään ja kesän 1979 esiintymisistä kannattaa mainita Helsingin Vanhalla järjestetty Tampere invaasio, jossa Kollan ohella soittivat Sensuuri ja Karanteeni, sekä Provinssirock 1979 jossa yhtye esiintyi.

Kolmen pikku levyn jälkeen oli tietenkin pitkäsoiton aika. Studioajasta tuli pientä keskustelua Pokon kanssa, joten Siukonen kyseli Atte Blomilta Johannan kiinnostusta bändiin. Kun kiinnostusta oli ja studio aikaa tarjottiin reippaasti tapahtui levy-yhtiön vaihto ilman sen isompia käännöksiä tai riitoja. Kun pidemmän studiossa olon lisäksi äänitykset tapahtuivat tasoltaan maamme ehdottomaan kärkeen kuuluneessa Finnvoxissa oli jälki sen mukaista. Tekisi mieli sanoa, että klassikko oli syntynyt - ja sen sanonkin. LP:n nimibiisi Jäähyväiset Aseille nousi jopa hitiksi ja tekihän Liisa Tavikin siitä myöhemmin oman tulkintansa. Muutenkin biisimateriaali oli hyvää, tasavahvaa ja vaihtelevaa. Käännöspaloja oli mukana kaksi: Ällistyttävän hyvällä maulla valittu Magazinen Shot by Both Sides (Syksy) ja Hawkwindin Urban Guerilla (Kaupunkisissi), joka tosin poikkeaa huomattavasti alkuperäisesityksestä. Toteutuspuolelle haettiin vahvistusta aina Englannista asti. Aivan Gaye Advertia ei saatu, mutta X-Ray Spexissä vaikuttanut ja oman Essential Logic yhtyeen perustanut Lora Logic tuli värittämään levyä saksofonillaan. Levy miksattiin äänitysten yhteydessä, mutta viikon päästä Siukonen kävi salaa muilta bändin jäseniltä miksaamassa levyn uudestaan.

Vaikka levy olikin huikea arvostelumenestys ja sen myyntiluvutkin aivan siedettävät oli kuitenkin melkoisen selvää ettei bändi jatkaisi ainakaan silloisessa muodossaan. Yhtye teki vielä yhdessä Wouden, Päiden ja Top Ranking Eric & the Astronautsien kanssa Neljän Kiertueen, jossa kahdessa päivässä soitettiin neljä keikkaa, joista kullakin esiintyi kaikki bändit - toiset kaksi yhtyettä aloittivat Vaasassa ja toiset Kokkolassa ja busseilla vaihdettiin bändejä. Vastaava show tehtiin Kokkolan (uudestaan) ja Seinäjoen välillä.

Punk oli käynyt Siukoselle hieman liian pieneksi hiekkalaatikoksi - taiteilijasielu oli jo kipinää pidemmällä. Muu yhtye olisi varmaankin halunnut tehdä lisää Kollaa Kestää musiikkia, mutta muutamat keikat Siukosen lähdön jälkeen (rumpalina Unohda Eila -yhtyeen Heikki Nuora) osoittivat että henki oli poissa. Päätös ehkä oli oikea, sillä pidemmälle eteneminen olisi vaatinut soittotaidon kehittymistä ja sen lisääntyminen olisi todennäköisesti poistanut Kollaa Kestäältä sen postitiivisen amatöörimäisyyden, miellyttävän haurauden ja tekemisen riemun joka on oleellinen osa koko Kollaa Kestään tuotantoa.

Täysin ei kuitenkaan vielä heitetty yhteistä pyyhettä kehään sillä kokoonpanolla Siukonen, Helminen ja Kivi täydennettynä Anne nimisellä neidillä (tietääkö kukaan sukunimeä?) tehtiin keväällä 1980 Johannalle single Cenci nimellä, tuo Night That Is Almost Afraid of Me / Between Hatred and Pity on hassu, joskaan ei merkittävä kuriositeetti.

Viimeinen luku Kollaa Kestään historiaan kirjoitettiin kesällä 1982, jolloin yhtye teki yhden reunion keikan Suistomaan Soittopäivillä, bassossa tuolloin tosin oli Mikko Saarela (ex- Eppu Normaali). Tavallaan tuo basistin vaihto tälle keikalle oli täysin luonnollinen sillä Mikko Nevalainenhan oli liittynyt Eppu Normaaliin juuri Saarelan tilalle joulukuussa 1979 ja pesti kesti kymmenen vuotta ennen kuin mies lopetti kokonaan musiikin soittamisen. Vaan mitä muille kestäjille sitten tapahtui?

Jyrki Siukonen perusti ensin Jukka Mikkolan kanssa varsin kokeellisen Vaaralliset Lelut yhtyeen, Lisäksi syntyi yksi soolomaxi. Sittemmin Siukonen siirtyi kuvataiteilijaksi, vaikutti ensiksi Rotshenko -seurassa Tampereella ja nyttemmin Englannissa. Lyhyen uuden tulemisen musiikin parissa teki Punk Lurex OK yhtyeen alkumetreillä.

Kai Kivi keskittyi opiskeluihinsa, teki vielä yhden singlen Johannalle (Kivi & Eksyneet Äänet: Ovi Kesään / Tanssi, Tanssi, Tanssi). Levyllä soittavat Kiven lisäksi Erik Ahonen (rummut), Jouni Hirvonen (basso - levyn kannessa tosin jostain syystä lukee Esko the Bassman) ja Jukka Mikkola (saksofoni). Parivaljakko Ahonen & Hirvonen liittyvät muuten Kollaan historiaan sitenkin, että Ramones ja Stravinski oli alunperin heidän The Breadcrumb Vergers yhtyeensä kappale, jonka Siukonen jostain syystä halusi levyttää - The Breadcrumb Vergers yhtyeen versiota kappaleesta ei ole levytetty. Lisäksi kaveruksilla oli "lähes levy-yhtiö" Catlantic Records, jolle Siukonen halusi Kollaan esihistoriassa (aikaan ennen Poko) tehdä kasetin, mutta se jäi tekemättä. Vaan takaisin Kiveen, miehestä tuli sitten meribiologi ja musiikillisiset aktiviteetit ovat jäänet Punk-It kokoelmalle laulettuun Kirjoituksia Kellarista biisin (Pojat yhtye soittaa).

Juha Helminen keskittyi opintoihin ja vietti musiikin suhteen hiljaisempaa aikaa. Kun Helminen vuonna 1993 kuuli Tiina Wesslinin ja Riitta Suojasen johtaman Porttikielto bändin soittavan Kollaa Kestään biisejä, halusi hän päästä yhtyeeseen tiettyjen vaiheiden jälkeen siitä muodostui Punk Lurex OK, joka on tähän mennessä tehnyt jo mainitun Paalimajassa singlen Siukosen kanssa ja toisella rumpalilla Siskot, Veljet! mini-CD:n.

© Jukka Junttila 16.1.1995

Diskografia:

KOLLAA KESTÄÄ

CENCI (Helminen, Kivi, Siukonen) KIVI & EKSYNEET ÄÄNET (Kivi) POJAT (Kivi) VAARALLISET LELUT (Siukonen) JYRKI SIUKONEN PUNK LUREX OK (Helminen, ekalla singlellä myös Siukonen) EPPU NORMAALI (Nevalainen) KOLLAA BIISEJÄ MUIDEN LEVYTTÄMINÄ:
Created: 14. August 1995, 12.21
Last Updated: 14. August 1995, 12.21